Jääkiekon ystävät järkyttyivät pari päivää sitten, kun Tuure Boelius julkaisi uuden kappaleensa Lätkäjätkä-Ville. Teinipoppari on saanut biisistään paljon kuraa niskaansa ja Iltalehdessä olleen haastattelun mukaan jopa tappouhkauksia on tullut biisin takia.
Totta on, että kappale rikkoo raja-aitoja, niitä joita ei syystä tai toisesta haluttaisi rikkoa. Jääkiekko ja urheilu ylipäätänsä on vetäytynyt jotenkin kokonaan siitä, että siinä yhteisössä voisi mitenkään olla homoja. On jopa vannottu, että homoja ei olisi, vaikka totuus on tietenkin toinen.
Ilmapiiri urheilussa, varsinkin miesten puolella on sellainen, että vaikea siellä on kenenkään avata tai raottaa sitä kaapin ovea. Sen raottamalla, saattaisi saada aika monen henkilön vihat päällensä ja pahimmassa tapauksessa se saattaisi vahingoittaa jopa tämän homoseksuaalin uraa. Onko se oikein? No ei tietenkään ole. Tämän vuoksi on hyvä, että niitä raja-aitoja rikotaan ja tehdään myös tämänkaltaisia kappaleita.
Selänne puolusti
Moni jääkiekkofani on ottanut kovasti kantaa sosiaalisessa mediassa Tuure Boeliuksen biisiä vastaan ja pitänyt sitä jopa pyhäinhäväistyksenä. Mielestäni on hyvin säälittävää se, kuinka tuo hyvällä asialla oleva kappale on otettu vastaan. Nostan hattua kiekkolegenda Teemu Selänteelle, joka näytti esimerkkiä ja nousi puolustamaan Tuurea kappaleestaan.
Selänne twiittasi, että Lätkäjätkä-Ville ei todellakaan häpäise Leijonia ja kehoitti jokaista olemaan oma itsensä. Mielestäni tuo esimerkki, mitä Selänne näyttää, on juuri sitä mitä ilmapiirin muuttamiseksi tarvitaan. Selänne on arvostettu urheilija monessa piirissä ja hänen sanomisellaan on tietynlaista arvovaltaa, niin urheilijoiden kuin fanienkin keskuudessa.
Nyt on aika rikkoa ne raja-aidat lopullisesti ja tehdä loppu siitä, että homous olisi jotenkin tabu urheilupiireissä. En ymmärrä todellakaan, miksi siellä pelaajat eivät voisi olla juuri sellaisia kuin ovat? Miksi homojen tulisi salata se, että menevät illalla Pirkon sijasta Pekan viereen? Miksi homokiekkoilijat eivät voisi kertoa, että mitä tekevät vapaa-ajallaan poikaystävänsä kanssa, samalla tavalla kuin heterokiekkoilija kertoo, mitä tekee tyttöystävänsä kanssa?
Suvaitsevaisuutta tarvitaan, niin pelikentille kuin kenttien ulkopuolellekin. Yhteiskunta on pikku hiljaa muotoutumassa sellaiseksi, että ihminen hyväksytään sellaisena kuin se on. Avioliittolain läpimeneminen oli yksi iso askel siihen. Vielä on viimeiset linnakkeet, kirkko ja urheilu sellaisia, jossa ahdasmielisyys valtaa alaa.
Mä uskon ja mä toivon, että urheilupiirit alkaisivat olemaan jo valmiita sille, että homot voivat olla vapaasti homoja. Naisten urheilun puolella on hyväksyttävämpää se, että pitääkin samaa sukupuolta olevasta. On jotenkin ollut hienoa nähdä, kun itse on toiminut myös naisten urheilun puolella, kuinka suvaitsevaista se touhu siellä on. Miksi se sama ei siis voisi onnistua miesten urheilumaailmassa, jos se onnistuu naisten puolella? Vai ovatko miehet sivistymättömämpiä ja tyhmempiä kuin naiset?
Saatan saada urheilupiirien vihat päälleni tästä kolumnistani, mutta en välitä siitä. Mielestäni nyt oli aika tämä kolumni kirjoittaa. Jos se estää jatkossa toimimiseni urheilun parissa, niin vähät välitän siitä, se maailma on sitten nähty, enkä halua olla osana niin ahdasmielistä maailmaa. No itse kyllä tiedän ja olen huomannut, että urheilupuolella on paljon fiksuja ihmisiä ja uskon siksi, että tämä kolumni ei ainakaan kaikkia suututa.
Lätkäjätkä-Ville Leijonien biisiksi?
Suututtaako sitten seuraava ehdotukseni, en tiedä. Mielestäni olisi Leijonilta ja myös C Morelta iso kädenosoitus arkaa aihetta kohtaan, ottaa tuo Tuure Boeliuksen biisi omaksi. C More voisi soittaa kappaletta ja siitä voisi tulla hyvin yksi Leijonien tämän vuoden tunnusbiiseistä. Suomen voittaessa maailmanmestaruuden, kaikki laulaisivat vain Lätkäjätkä-Villestä samalla tavalla kuin poika saunoi vuonna 2011 tai kiekko liukui sisään 1995.
En sano, että tämä Tuure Boeliuksen biisi olisi mitenkään laadukas, mutta on se menevä ja tarttuva kappale, samoin kuin olivat Poika saunoo- ja Den glider in- kappaleet. Miksi ei siis voisi vuonna 2018 ottaa sitten tunnusbiisiksi kappaletta, joka kertoo lätkästä ja poikien välisestä rakkaudesta? Leijonien ottaessa tämän biisin tunnuskappaleekseen, osoittaisi se samalla myös suvaitsevaisuutensa seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
Vetoankin nyt tässä kaikkiin urheilijoihin ja urheilupiireihin, että hyväksytään erilaisuus ja se, että kaikki eivät voi eikä halua olla heteroita. Hyväksytään seksuaalivähemmistöt osana urheilupiirejä. Homoja on jokaisessa lajissa ja melkein voisin kirkkain silmin väittää, että homoja on myös jokaisessa joukkueessa. Se voi olla juuri sinun vierustoverisi pukuhuoneessa, joka meneekin Pekan viereen nukkumaan eikä Pirkon.
Teksti ja kuva: Joni Hildén
Views: 1090
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?